Viimeinen päivä Bangkokissa – Tulvia ja markkinahumua

Vietettyämme kolme päivää Bangkokissa, varasimme bussiliput Kambodzan Siem Reapiin. Kello soi tuttuun tapaansa ennen kukonlaulua ja huonosti nukutun yön jälkeen valuimme hotellimme respaan kysymään taksia bussiasemalle. Respan tyttö tuumasi vain, että Maybe no taxi here”. Mietittiin, että mitähän ihmettä se nyt meinaa. Hetki siinä ihmeteltiin ja siinä vaiheessa respakko sai sanottua, että ulkona on aika reilusti vettä. Vettä oli satanut koko yön ja ulkona katu olikin muuttunut roskilla kuorrutetuksi, lainehtivaksi joeksi. Siinä meni kyllä sormi suuhun välittömästi. Ulkona oli vielä pimeää ja vettä näytti olevan silmänkantamattomiin. Yritimme tilata taksia, mutta kuskit eivät päässeet ajamaan hotellille. Tässä vaiheessa bussin lähtöön oli vielä kaksi tuntia, mutta Bangkokin aamuruuhkassa olisi kuulemma saanut helposti vierähtämään tunnin jos toisenkin. Odottelimme ensin hetken ja toivoimme veden pinnan laskevan, mutta mitään muutosta ei näyttänyt tapahtuvan. Vaihtoehtona oli ottaa kamat kantoon ja lähteä tarpomaan noin kilometrin matkaa lähimmälle BTS- asemalle, ottaa sieltä juna Saphan Taxin- asemalle ja jatkaa sieltä matkaa veneellä lähemmäksi bussipysäkkiä. Tässä vaiheessa meillä ei ollut mitään havaintoa siitä, miten laajasta tulvasta oli kyse ja miten se vaikuttaa julkisten toimimiseen. Tilannetta hankaloitti entisestään se, että kukaan lähettyvillä olevista paikallisista, ei edes hotellin respa, puhunut oikeastaan yhtään englantia.

bangkok20web

maailmanympärimatka

Pikkuhiljaa aamu alkoi valjeta ja ensimmäiset paikalliset uskaltautuivat ulos. Vettä näytti olevan reilusti yli polven korkeuden ja virtaakin paikoitellen aika reilusti. Ihmisten näytti olevan vaikeaa edetä ilman mitään kantamuksiakaan ja pystyssä pysyminen näytti todella vaivalloiselta. Päätettiin, että me ei lähdetä edes yrittämään. Yksikin harha-askel ja oltaisiin päästy pulahtamaan ihanan törkyiseen veteen kaikkine kameroinemme ja tietokoneinemme. Otimme yhteyttä bussiyhtiöön heidän nettisivujensa chatin kautta ja yritimme selittää heille, että emme mitenkään pääsisi bussipysäkille. Sieltä ei saatu tippaakaan ymmärrystä, eikä myöskään mitään apua. Lipun vaihtaminen seuraavalle päivällekään ei kuulemma onnistuisi, emmekä saisi lipuista rahoja takaisin. Muutos olisi kuulemma pitänyt tehdä 24 tuntia aikaisemmin. Kyseisen bussiyhtiön päämaja sijaitsee Kambodzassa, eikä kanssamme neuvotteleva henkilö ilmeisesti tiennyt tulvasta. Tilanne meni pahasti tunteisiin, sillä olimme pulittaneet lipuista yhteensä 60 dollaria. Kirosanat raikuivat hotellin aulassa, kun yritimme takoa linjojen päässä olevalle ”asiakaspalvelijalle”, että emme pääsisi kahdeksan kilometrin päässä olevalle bussipysäkille muuten kuin uimalla. Hotellimme respan työntekijä sentään ymmärsi tilanteemme ja tarjoutui soittamaan suoraan bussiyhtiöön. Puhelu meni ilmeisesti johonkin toiseen konttoriin tai ainakin toiselle henkilölle, sillä hän sai siirrettyä meidät välittömästi seuraavan päivän bussiin. Joskin myöhemmin samana iltana, kun selvittelimme paikkanumeroita bussiyhtiöltä niin selvisi, että ei meidän lipuille mitään muutoksia oltu edes tehty!!! Ai että kun alkoi päässä kiehua ja raivosuoni sykkiä. Lopulta kuitenkin saimme puhuttua itsemme siihen seuraavan aamun bussiin.

maailmanympärimatka

Kiitollisina respan avuliaalle henkilölle otimme takaisin huoneemme avaimen ja kömmimme masentuneina takaisin huoneeseen. Ainakin saimme vielä nukkua muutaman tunnin. Heräsimme parin tunnin päästä ja aloimme tehdä uutta suunnitelmaa. Tässä vaiheessa tulvavedet olivat jo laskeneet reilusti ja useita autoja näytti jo ajelevan kadulla. Tällä kertaa varattiin hotelli ihan bussipysäkin vierestä. Tämä ei meitä houkuttanut pätkääkään, sillä pysäkki sijaitsi toisten rakastaman ja toisten vihaaman Khao San Roadin vieressä. Me siis kuulumme tuohon jälkimmäiseen ryhmään.  Khao San Road nousi suureen tietoisuuteen The Beach- elokuvan myötä. Kaikki halusivat ja haluavat edelleen matkustaa Leonardo DiCaprion jalanjäljissä tähän reppureissaajien bailuparatiisiin. Halusimme kuitenkin niin lähelle bussipysäkkiä, että tarvittaessa voisimme vaikka uida sinne. Lopulta uusi majapaikka osoittautuikin oikein passeliksi. Vaikka Khao San Road sijaitsikin pelottavan lähellä, ei örvellys ja jumputus häirinnyt yöuniamme.

Kymmenen kilometrin taksimatkaan uudelle hotellille meillä meni yli tunti, vaikka ei ollut edes ruuhka-aika. Taksimatkan aikana paljastui, että tulvat olivat koetelleen lähes koko Bangkokia ja osa kaduista oli edelleen veden vallassa. Luimme myöhemmin uutisista, että yön aikana oli satanut yli 200 milliä. Nämä ovat näitä sadekaudella matkustamisen varjopuolia…

Päätimme viettää tämän lohduttomasti alkaneen ylimääräisen päivän Bangkokin kuuluisilla viikonloppumarkkinoilla. Nämä markkinat sijaitsevat Chatuchakin alueella ja siellä on myyntikojuja 8000 kappaletta. Kävijöitä viikonloppuisin on huimat 200 000. Matka Khao San Roadilta markkinoilla alkoi noin 40 minuutin jokilaivamatkalla, jota seurasi noin 30 minuutin ajelu Sky trainilla. Ja jos rehellisiä ollaan, niin pienessä kiireessä hyppäsimme jokilauttaan, joka oli matkalla täysin vastakkaiseen suuntaan, taas! Bangkokissa oleilumme aikana olemme tehneet varmasti jonkinlaisen maailmanennätyksen väärään suuntaan ajelussa julkisilla kulkuneuvoilla. Sky trainien kanssa tuli nimittäin sekoiltua päivittäin… Mutta pienten vastoinkäymisten jälkeen pääsimme lopulta määränpäähämme.

maailmanympärimatka
Joka turistin vakiovaruste: norsuhousut. Joko Sinulla on omasi?
bangkok23web
Markkinoilta löytyi kaikkea maan ja taivaan väliltä.

maailmanympärimatka

maailmanympärimatka
Koko päivän helteessä muhineita mereneläviä, nam!
maailmanympärimatka
Tahmariisiä ja mangoakin oli tarjolla ❤

maailmanympärimatka

maailmanympärimatka

Chatuchakin markkinat olivat niin suuret, että siellä olisi helposti saanut kulutettua kokonaisen päivän. Meillä oli valitettavasti vain pari tuntia aikaa kierrellä ja kerkesimme oikeastaan nähdä vain vaate- ja ruokakeskittymät. Kojuja on niin paljon, että ne on jaoteltu eri kategoroihin. Tarjolla oli ihan kaikkea mitä ihminen voi tarvita, antiikista keramiikkaan ja mitä erilaisimpiin ruokiin! Ehdottomasti käymisen arvoinen paikka, mikäli Bangkokin vierailusi ajoittuu viikonlopulle. Markkinat ovat auki perjantaisin klo 18-24 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin klo 9-18.

Seuraavana aamuna tulvista ei ollut tietoakaan ja pääsimme näppärästi löntystelemään bussipysäkille. Edessä oli kahdeksan tunnin puuduttava bussimatka Siem Reapiin, sekä varsin kaoottisen ja huijausalttiin raja- aseman ylitys.  Bangkokista jäi molemmille ihan mukava kuva. Se on valtava kaupunki, joka tarjoaa loputtomat mahdollisuudet hyvän ruoan ja juoman ystäville. Kaupunki oli yllättävän siisti, eikä läheskään niin kaoottinen kuin olimme kuvitelleet. Mikäli yksi vinkki pitäisi Bangkokiin tulevalle antaa, niin ota majoitus läheltä Sky train- tai metropysäkkiä. Kaupunki on valtava ja kulkeminen paikasta toiseen on helpointa suhteellisen kattavilla julkisenliikenteen verkostolla. Taksit ovat myös edullisia, mutta ruuhkissa menee aikaa ja hermot.

 

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s