Jos edes jollain alkoi soida Visulahden tunnari päässä tämän otsikon ansiosta, niin mission accomplished. 😀
New Yorkin jälkeen maailmanympärimatkan reittisuunnitelmaan tupsahti kohde, jossa kumpikaan meistä ei ollut koskaan ajatellut käyvänsä. Luksusmatkakohteena tunnettu kuvankaunis Aruban saari on kuuluisa valkoisena hohtavista hiekkarannoista ja uskomattoman kirkkaasta, turkoosista merivedestä. Saaren länsi- ja luoteisrannikot ovat kuorrutettu toinen toistaan ylellisemmillä hotelleilla, kasinoilla ja ravintoloilla. Kuuluisimpia rantoja ovat Palm Beach ja Eagle Beach. Aruba on osa ABC- saaria, joihin kuuluu kolme hyvin erilaista saarta; Aruba, Bonaire ja Curacao.
Aruba on naapurisaartensa Curacaon ja Bonairen tapaan Alankomaille kuuluva saari. Yhteys Alankomaihin on vahvasti läsnä kaikkialla: arkkitehtuurissa, ruokakauppojen tuotteissa ja ympärillä kuuluvassa puheensorinassa. Näillä saarilla tunteekin olevansa pastellinsävyisessä ja huomattavasti miellyttävämmän ilmaston omaavassa Hollannissa!
Ylellinen Aruba ei varsinaisesti sopinut meidän matkabudjettiin tässä vaiheessa reissua, etenkin kun viimeiset pennoset oli säästettävä sukeltamiseen naapurisaarilla Bonairella ja Curacaolla. Tästä voikin päätellä, että meidän Aruban matka oli kaukana luksuksesta; majoituttiin saaren edullisimmassa Air bnb- kämpässä, kokattiin omat ruoat ja allasbaareissa notkumisen sijaan valmistettiin omat rommikolat kämpän pienen altaan äärellä nautittavaksi. Aruballa vietimme vain neljä päivää ja tänä aikana kävimme vain kaksi kertaa ravintolassa syömässä – toinen näistä ravintoloista oli Hooters. 😀
Budjettimatkailu Aruballa on kuitenkin mahdollista! Neljä päivää saarella sujui rattoisasti kauniisiin rantoihin, sekä Oranjestadin kaupunkiin tutustuen. Rannoista, ainakin Palm Beachista pitää sanoa sen verran, että varaudu hiekkamyrskyyn! Hiekka oli todella hienojakoista ja rannassa vellova tuuli aiheutti sen iskeytymisen iholle melkoisella voimalla – lopputulos oli melko epämiellyttävä. Siitä huolimatta Aruban rannat olivat todella upeita ja lämpimässä, kristallinkirkkaassa vedessä jaksoi lillua aamusta iltaan.
Aruba on melko pieni, kooltaan vain 180 neliökilometriä, joten ison osan matkoista taitoimme kävellen. Suurin osa Aruban kävijöistä liikkuu paikasta toiseen vuokra-autolla tai taksilla, mutta sehän ei meidän budjettiin sopinut – onneksi saarelta löytyy myös paikallisbusseja. Busseja kulki melko harvoin ja aikataulut eivät aina pitäneet paikkansa, mutta bussin kyydissä pääsimme edullisesti (vain muutama dollari per nenä suuntaansa) Oranjestadiin ja Aruban katutaiteen kehtoon, San Nicolasiin.
San Nicolasin värikkäät muraalit kannattaa ehdottomasti sisällyttää Aruban matkaohjelmaan – tämä paikka todisti, että saari on niin paljon muutakin kuin vain paratiisirantoja! Piskuisessa San Nicolasin kylässä on aitoa, rennonletkeää karibialaista tunnelmaa – joka saattaa hieman olla hakusessa luksusresorteilla reunustetuilla rantakaistaleilla. Resortit loistavat poissaolollaan tässä hiljaisessa kaupungissa ja tilalla ovat pienet, paikallisten pyörittämät kuppilat ja putiikit.
Toinen käymisen arvoinen päiväretkikohde Aruballa on sen värikäs pääkaupunki Oranjestad. Pienen Oranjestadin ja sen kauniit pastellinsävyiset rakennukset kiertää helposti päivässä – näin pientä pääkaupunkia en ole aikaisemmin nähnytkään! Kaupunki oli ripoteltu täyteen luksusliikkeitä, oletettavasti amerikkalaisten makuun soveltuvia ravintoloita ja muutama kasinokin löytyi. Oranjestad on suosittu risteilyalusten pysähdyspaikka ja se näkyy kaupungista vahvasti – paikkaa voisi luonnehtia melkoisen turistiseksi.
Arubasta jäi meille tämän neljän päivän perusteella hieman hajuton ja mauton fiilis, kummallekaan ei jäänyt sen suurempaa paloa tehdä uutta reissua tälle saarelle. Monet paikat tuntuivat olevan yksinomaan jenkkituristeille rakennettuja ja aito karibialainen tunnelma jäi hieman puuttumaan, San Nicolasia lukuun ottamatta. Alankomaiden vaikutuskin näyttelee osansa siinä, että esimerkiksi Belizeen verrattuna karibialaisuus saattaa olla jonkin verran kadoksissa – länsimaisuus oli todella vahvasti läsnä Aruballa, niin kuin myös muilla ABC- saarilla. Bonairesta ja Curacaosta pidimme kuitenkin huomattavasti enemmän, näillä saarilla tuntui olevan jotenkin paljon enemmän luonnetta kuin kiillotetulla Aruballa.
Pyrähdys Aruballa ei kuitenkaan jäänyt missään nimessä kaduttamaan – altaalla löhöily itse tehtyä rommikolaa siemaillen ja kauniiden rakennusten sekä rantojen tutkiminen oli äärimmäisen rentouttavaa. Toki hieman kookkaammalla budjetilla meidänkin reissu olisi ollut varmasti hieman erilainen – ehkä meillä jäi vain parhaat paikat näkemättä ja kokematta (ravintolat ainakin kun popsittiin kämpillä paistettuja nakkeja). Valtaosa ABC- saarten budjetista kohdistettiin kuitenkin Curacaolle ja Bonairelle, näillä saarilla vietimme myös enemmän päiviä – ehkä myös nämä tekijät korreloivat kokemuksen tason kanssa. Oletko sinä käynyt Aruballa ja jos kyllä, millainen fiilis jäi?
– Lina
Rahvaat rattahilla 