Meidän reissuun on viime aikoina tullut paljon yllättäviä käänteitä. Alkuperäinen reittisuunnitelma on kokenut taas vaihteeksi vaikka mitä muutoksia. Ensinnäkin, reitillemme päätyi hyvin odottamaton kohde: Suomi. Noin kuukausi sitten saimme kotoa suru-uutisen Antin isoäidin poismenosta. Ei auttanut muu, kuin järjestää matkasuunnitelmat uusiksi, jotta pääsisimme osallistumaan hautajaisiin. Reitin palaset loksahtelivat kohdilleen yllättävän helposti ja emme joutuneet esimerkiksi luopumaan yhdestäkään kohteesta Suomi- visiitin takia. Lensimme viime viikon keskiviikkona Phnom Penhistä Bangkokin ja Helsingin kautta Ouluun ja sieltä sitten Antin kotikonnuille Haapavedelle, jossa vietimme viisi päivää. Tuntui hieman oudolta olla Suomessa näin yllättäen. Aluksi iski kylmyydestä ja harmaudesta johtuva masennus ja muutaman päivän jälkeen tuntui siltä, että emme olisi olleetkaan poissa. Täytyy myöntää, että olihan kotona maistuvien ruokapatojen ääressä helppo olla. Helga- mummun hyvästelyn jälkeen jatkoimme jälleen matkaamme.
Tällä hetkellä istumme kylmässä ja kulahtaneessa, homeen ja tupakan hajuisessa hotellihuoneessamme Kathamndussa. Yllättäen edullisin lento Helsingistä Nepalin Kathmanduun löytyi ökylentoyhtiönä tunnetulta Qatar Airwaysilta. Lennoilla tarjoiltavan ilmaisen viinin lisäksi Qatar Airwaysin valitsemisessa oli toinenkin hyvä puoli; pääsimme viettämään yhden yön Dohassa ja vieläpä ilmaiseksi! Lentoa varatessamme Qatar Airwaysilla ja Discover Qatarilla oli meneillään kutkuttava yhteistyötarjous, joka tarjoaa ilmaisen stay over- yöpymisen Dohassa. Valittavana oli kourallinen hotelleja, jotka olivat toinen toistaan loisteliaampia. Harvoin sitä pääsee yöpymään viiden tähden alla ja vieläpä tutustumaan uuteen maahan ilmaiseksi, joten tartuimme tarjoukseen hullunkiilto silmissä. Valitsimme hotelliksemme Souq Waqif Boutique Hotels- ketjuun kuuluvan hotellin, joka nimensä mukaisesti sijaitsee keskellä niin turistien kuin paikallisten suosimaa Souq Waquif- markkina-aluetta. Hotelli oli todella upea, se vain oli hyvin hankala löytää. Ketjuun nimittäin kuuluu yhdeksän hotellia, jotka ovat ripoteltu ympäri Souq Waqifia. Pitkän matkustuspäivän jälkeen molemmilla meinasi olla pinna vähän (paljon) kireällä, kun haahuilimme helteessä ympäriinsä oikean hotellin perässä. Etsimme epätoivoisesti Souq Waqif Boutique Hotels- kylttiä ja kyselimme paikallisilta neuvoa, mutta kukaan ei tuntunut tietävän paikkaa. Lopulta oikea hotelli löytyi, mutta helppoa se ei ollut. Yhdessäkään ketjuun kuuluvassa hotellissa ei nimittäin ollut minkäänlaista merkkiä tai kylttiä, että ne kuuluisivat kyseiseen ketjuun. Eli jos varaat huoneen tältä hotelliketjulta, varmista etukäteen, mihin hotellirakennukseen olet suuntaamassa.
Hotellimme Arumaila Hotel sijaitsi tosiaankin aivan keskellä Souq Waqifia, eli sijainti oli aivan ihanteellinen lyhyen visiittimme kannalta. Souqista löytyi vaatteiden, keramiikan, turistikrääsän ja taiteen lisäksi hieman erikoisempaakin ostettavaa, nimittäin haukkoja! Vain muutaman askeleen päässä hotellistamme sijaitsi Falcon Souq, jossa siivekkäitä oli läjäpäin odottelemassa uutta omistajaa. Haukat eivät ole mitään edullisimpia lemmikkejä, parhaat yksilöt saattavat nimittäin kustantaa tuhansia dollareita. Haukkakaupat olivat melko masentavan näköisiä, sillä linnut kyhjöttivät rivissä jalat puomiin kytkettynä, samalla kun muslimiherrat hieroivat kauppoja teekupposten ääressä. Aikoinaan beduiinit käyttivät haukkoja metsästykseen, nykyään niitä ostellaan lähinnä huvin ja urheilun vuoksi. Aivan kivenheiton päässä Falcon Souqista sijaitsi talli, joka oli pullollaan arabialaisia hevosia! Hevosia tuli töllisteltyä hyvän aikaa, eikä kameran suljin ole vielä kertaakaan tällä reissulla laulanut yhtä ahkerasti. Paikka oli hevoshullun Linan unelmien täyttymys. Alueelta löytyi myös kameleita.
Souqin alue oli etenkin illalla todella tunnelmallinen ja pienissä kujissa olisi riittänyt tutkittavaa varmasti useammaksikin päiväksi. Alueella oli todella paljon ravintoloita ja kahviloita. Turistien määrän vuoksi hintataso ei ole erityisen edullinen, monissa alueen ravintoloissa hinnat saattavat olla jopa Suomen tasolla. Yritimme tapamme mukaan etsiä lähistöltä edullista ravintolaa Tripadvisorista, mutta ainoa edullinen paikka alueella näytti olevan mäkkäri. Lähdimme siis vain umpimähkään etsimään ruokapaikkaa ja päädyimme kohtuuhintaiseen libanonilaiseen ravintolaan. Ruoka oli taivaallisen hyvää ja saimme maahamme täyteen reilulla kymmenellä eurolla per naama. Kyllähän se hieman kirpaisi, kun hintaa vertasi edellisen kohteen, eli Kambodžan hintoihin, jossa pääruoka-annoksen sai vain muutamalla lantilla.
Doha vaikutti todella mielenkiintoiselta paikalta ja meitä molempia jäi hieman harmittamaan, että tutustumisemme kaupunkiin jäi vain pintaraapaisuksi. Kaupunki oli todella siisti, helppo ja turvallinen. Visiitti ei kuitenkaan sujunut ilman kommelluksia. Lähtöpäivänä hotellimme yltiöpäisen ystävällinen työntekijä saattoi meidät kädestä pitäen bussiasemalla ja hyppäsimme kohti lentokenttää suuntaavaan bussiin. Ajeltuamme hetken Dohan ruuhkassa, meinasimme lentää penkistä isohkon rysähdyksen voimasta. Bussimme oli ajanut henkilöauton kylkeen! Säikähtäneen näköinen mies kömpi ulos kolhiintuneesta autostaan ja häntä vastaan juoksi äkäinen bussikuski. Miehet rähjäsivät toisilleen hyvän aikaa ja muutaman tuohtuneen puhelun jälkeen paikalle saapui poliisi. Asian selvittelyyn kului tolkuttoman paljon aikaa ja alkoi jo vaikuttaa siltä, että myöhästymme lennoltamme väistämättä. Onneksi kuski ohjasi meidät lopulta toiseen bussiin, jonka kyydissä pääsimme kentälle (juuri ja juuri) ajoissa.
Kolarista huolimatta bussi oli kätevä ja edullinen tapa päästä lentokentältä keskustaan ja takaisin. Dohan lentokentän matkatavarahihnan 5 ja 6 yhteydessä oli paikallisbussien lipputiski, josta tiketit sai hankittua kätevästi. GreyCard- lipulla pääsi ajamaan kolmen dollarin hintaan kaksi matkaa 24 tunnin sisällä. Oivallinen valinta yhden yön pysähdykselle siis. Paikallisbussit tunnistaa vaalean turkoosista väristä ja Karwa- nimestä (karva, hehe).
Hassua, miten nopeaa maisemat välillä vaihtuvatkaan. Vielä viikko sitten istuimme tuk- tukissa järkyttävässä ruuhkassa Phnom Penhin kaaottisessa liikenteessä ja muutama päivä sitten istuimme paljussa Haapavedellä tähtitaivaan alla. Eilen töllötimme hikikarpalot otsalla kameleita Dohassa ja nyt tosiaan värjöttelemme kylmässä, haisevassa huoneessamme Kathmandussa. Kahden päivän kuluttua aloitamme yhden matkan odotetuimmista ja jännittävimmistä osuuksista: kipuamisen Annapurna Base Campille 4130 metrin korkeuteen!
Rahvaat rattahilla 