Kaikkiahan se aina kiinnostaa, raha. Paljonko kahdeksan kuukauden maailmanympärimatkaan uppoaa kaiken kaikkiaan rahaa? Jos olisimme saaneet euron joka kerrasta, kun tätä kysytään, olisi meillä jo tuplana tähän asti kerätty matkakassa. Tätä kysymystä usein seuraa epäilevä katse ja jatkokysymys ”Miten tuo on mahdollista?”. Ilmaistahan se ei tietenkään ole, mutta se, paljonko rahaa saa menemään, riippuu täysin omista kulutustottumuksista ja mukavuudenhalusta. Me halusimme, että meidän ei tarvitse aina valita sitä halvinta mahdollista vaihtoehtoa majoitusten suhteen ja jos tuntuu, että haluaa ostaa kahvin tai kaljan, niin sitten sen saa hyvällä omallatunnolla ostaa. Me emme lähde reissuun säästämään. Nyt olemme säästäneet 2,5 vuotta ja se alkaa riittämään.
Me lähdettiin rakentamaan omaa alustavaa budjettia lukemalla useita muiden matkaajien blogeja ja tutkimalla kunkin kohdemaan hintatasoa. Alustavan reittisuunnitelman mukaan määritimme suuntaa-antavat ajat mitä viettäisimme kussakin kohteessa. Kunkin kohteen elintason mukaan määritimme itsellemme arvion kuukausibudjetista kussakin kohteessa.
Suurimmat kustannukset kumpuavat majoituksesta, ruoasta ja lennoista. Tämän lisäksi useat pienet ja vähän isommatkin hankinnat ovat vieneet osansa reissukassasta. Oma lukunsa on myös rokotus- ja lääkekustannuksilla. Skyscannerin lentohakua selaten kävimme suunnitellun reitin läpi ja määritimme lentolippuihin varattavan summan noin viiteen tuhanteen euroon yhteensä. Tämän lisäksi hommasimme reissulle pienen kannettavan tietokoneen, GoPro Hero 4: n, Sonyn pokkarikameran ja erinäisiä varusteita näihin. Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa, joten tässäpä meidän alustava budjetti kaavioina.
Arvio Budjetin jakautumisesta
Kaavio sen jo kertoo, että majoittuminen tulee syömään suurimman osan reissubudjetista, mutta näinhän se on täällä kotonakin asumisessa. Tämän lisäksi reilu kolmannes tulee menemään syömiseen, liikkumiseen ja tekemiseen. Ennen matkaa yksi neljännes on jo melkeinpä kokonaan tuhlattu, eli osa lennoista on jo ostettu, hankinnat hankittu, rokotukset otettu ja lääkkeet hommattu. Nämä luvut ovat hyvin karkeita arvioita vielä tällä hetkellä. Eihän sitä vielä tiedä miten me innostutaan törsäämään.
Budjetti kohteittain
Australia ja Uusi-Seelanti yhdessä syövät suurimman osan, huimat 28 prosenttia kaikkiin maihin yhteensä varatusta kassasta. Näissä maissa elintaso on tietysti reilusti korkeampi kuin esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa ja sen lisäksi meidän ohjelma näissä maissa ei ole ihan halvimmista päästä. Australian kohdalla budjettimme alkaa olla jo tässä vaiheessa lähes tapissa, kiitos Whitsundays- purjehdusretken sekä Yarra Valley -viinitilaretken. Leijonanosan budjetista haukkaa myös majoitus; Australiassa on kallista. Näin ollen me eletäänkin Ausseissa varmaan pussikeitoilla ja mäkkärin euron (tai siis dollarin) juustoilla. Muuhun ei yksinkertaisesti ole enää rahaa! 😀 Vinkkinä Australiaan joulu-tammikuussa matkaaville: retket ja majapaikat kannattaa todellakin varata aikaisin. Saimme nimittäin viimeiset paikat Whitsundays- purjehdusretkelle, vaikka siihen on vielä viisi kuukautta aikaa. Muutama muukin turisti ilmeisesti Australiassa noihin aikoihin.
Uudessa-Seelannissa meillä on varattuna matkailuauto, joka kustantaa 1530 euroa 15 vuorokaudelta. Lisäksi omat kustannukset tulevat bensasta, leirintäpaikkamaksuista yms. Myös Uuteen-Seelantiin suuntaamme sesonkiaikana, joten matkailuauto tuli myös varattua noin puoli vuotta ennen lähtöä.
Tansaniassa ison osan budjetista syö neljän päivän ja kolmen yön safari Mikumi National Parkissa. Safarille löysimme kuitenkin lompakolle ystävällisen budjettivaihtoehdon, jolle jäi hintaa 560 dollaria henkeä kohden. Vaikka se saattaa kuulostaa kalliilta, niin se oli ehdottomasti edullisin ja ennen kaikkea hinta-laatusuhteeltaan paras, mitä löysimme. Safariretki sisältää kyydit, safarin, majoitukset, ruoat ja vaelluksen Udzungwa-vuorille.
Galapagos-saarille meno ei ole halpaa. Pelkät lennot Ecuadorin pääkaupungista Quitosta maksavat 300-350 euroa hengeltä. Tämän lisäksi me olemme varanneet reilu 1500€ rahaa Galapagos-saarten risteilyä varten, sillä se on ainut keino päästä kunnolla kiertämään saaria ja tutustumaan saarten ihmeelliseen luontoon.
Muihin maihin meillä ei ole tiedossa toistaiseksi mitään yhtä isoja tai kalliita suunnitelmia kuin yllä olevissa.
Oma lisänsä reissubudjettiin piti lisätä innostuttuamme laitesukelluksesta. Kävimme laitesukelluskokeilussa ja sen jälkeen innostuimme suorittamaan koko laitesukelluksen peruskurssin (Kiitos Smartum-liikuntaseteleiden, kurssin sai käytännössä puoleen hintaan eli noin 250 euroa). Pitkin reissua olemme sellaisten vesistöjen äärellä, että meidän oli ihan pakko lisätä jälkikäteen 2000 euroa koko reissulle sukellusretkiä varten.
Kaiken lisäksi sitä joutuu vielä miettimään kotiinpaluuta ennen kuin reissulle on edes lähdetty ja sen vuoksi olemmekin lisänneet budjettiin 2000 euroa kotiinpaluuta varten. Siinä kuitenkin hetki vierähtää ennen kuin palkkatulot alkavat jälleen juosta.
Saa siis nähdä miten hyvin pysytään budjetissa ja missä kohtaan tulee suurimmat yllätykset. Onneksi me ollaan saatu säästöön muutama lantti ylimääräistä, joten ihan pennintarkasti tätä budjettia ei tarvitse noudattaa. Lina haluaisikin varata joka kohteesta kaikista ökyimmät majoituspaikat ja Antti toppuuttelee vieressä, että muistappa budjetti!
Rahvaat rattahilla 