Oahun pohjoisrannikko – monsteriaaltoja ja surffikyliä

Vaikka viihdyimme Waikiki Beachin vilskeessä, halusimme ehdottomasti nähdä Oahun saaresta muutakin. Waikikin alueen pystyi koluamaan neljässä päivässä vallan mainiosti. Vuokrasimme auton viideksi vuorokaudeksi ja se kustansi meille noin 170 euroa täydellä vakuutuksella. Loppuajaksi löysimme Airbnb:stä mukavan kämpän Oahun North Shorelta Pupukean kylästä. Kämppä oli vasta laitettu vuokralle ja saimme sen suhteellisen edulliseen hintaan 70 euroa per yö. Asunto oli pieni oma mökki aidatulla, banaanipuiden ympäröimällä tontilla. Kämpästä löytyi oma kylppäri ja pieni keittiö, josta löytyi kaikki tarvittava, kuten kahvinkeitin! Toista kuukautta pikakahvia juoneelle Antille tämä oli kuin lottovoitto.

oahu9web

Matkablogi

Oahun pohjoisrannikko on käytännössä yhtä pitkää ja upeaa rantaviivaa. Talvisin pohjoisrannikko täyttyy surffareista ja elämä pohjoisrannikon pienissä surffikylissä vaikuttikin hyvin erilaiselta kuin hienostomeininki Waikikissa. Ihastuimme etenkin värikkääseen Haleiwan kylään, sekä food truckeja, eli ruokarekkoja täynnä olevaan Kahukuun. Historiallinen Haleiwan kylä on North Shoren ”pääkaupunki” ja Honolulusta päin ajeltuna ensimmäinen kylä pohjoisrannikolla. Haleiwaan kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa, sen verran hurmaava ja värikäs kylä oli kyseessä! Täällä kannattaa testata kahta Havaijin ruokasuosikkia; shave ice ja acai bowls. Todella herkullisen acai- kulhon sai napattua Haleiwa Bowls- kojusta ja North Shoren parhaan shave icen, eli makusiirapilla maustetun, lumen kaltaisen jäämurskan, tarjoilee Matsumoto Shave Ice.

Matkablogi

Matkablogi
Alun perin Brasiliasta peräisin oleva acai bowls on omaksuttu tehokkaasti Havaijilla; kippoja saa lähes jokaisesta kahvilasta.

Pohjoisrannan aallot saattavat kasvaa joulu- helmikuussa jopa kymmenmetrisiksi monsteriaalloiksi. Istuskelimme rannoilla tuntikausia ihastelemassa tyrskyjä ja kadehtimassa surffaajia, jotka saivat aalloilla ratsastamisen näyttämään niin helpolta. Me tyydyimme taputtelemaan hiekkakakkuja. Vielä joku päivä mekin kokeillaan surffausta, mutta North Shoren aallot ovat niin hurjia, että niihin ei ensikertalaisilla ole asiaa.

Matkablogi

Meidän suosikkirannaksi osoittautui Waimea Bay. Ranta on saavuttanut surffareiden keskuudessa suorastaan legendaarisen maineen suurten aaltojensa vuoksi. Rannalla oli helppo istua tunteja ja tuijotella jättimäisiä aaltoja. Hengenpelastajilla oli hommaa pitää silmällä meitä kaikkia hulluja, jotka aaltoja uhmasivat. Meidän uimaleikit loppuivat siihen, kun emme kerenneet yhden jättimäisen aaltosarjan alta pois. Aalloissa riehuessamme kuulimme etäisesti hengenpelastajan kuulutuksen, mutta siinä vaiheessa oli jo liian myöhäistä. Valtava, ainakin viisimetrinen aalto kaappasi meidät mukaansa ja pyöritys vastasi pesukoneen loppulinkousta. Hiekkaa löytyi uikkarien sisästä kilokaupalla, kun pääsimme viimein ryömimään aaltojen pyörityksestä rannalle turvaan. Olipahan kokemus! 😀

Matkablogi

Matkablogi

Mikäli surffaaminen tai muut vesileikit eivät nappaa, niin North Shorella saa ajan kulumaan upeissa maisemissa patikoiden. Patikointi Havaijin kuumankosteassa ilmastossa on todella hikistä hommaa, joten vettä kannattaa varata reilusti mukaan! Meidän ainoa patikkaretki suuntautui Kaena Pointille. Reilu tunnin suuntaansa kestävä patikkareitti kulkee aivan rannikon tuntumassa ja tarjoaa upeita näkymiä alusta loppuun saakka. Reitin päässä on luonnonsuojelualue, jossa voi ihastella muun muassa jättimäisiä albatrosseja ja jos käy tuuri, niin laiskanpulskeita munkkihylkeitä. Ja meillähän tuuri kävi ja saimme rauhassa seurata neljän unisen hylkeen löllymistä rantakivikossa. Patikkamatkasta vielä upeamman ja epätodellisemman tekee se, että rannalta voi bongata delfiinejä ja jättimäisiä valaita hyppelemässä horisontissa.

Matkablogi

Matkablogi

Matkablogi

Meidän oli tarkoitus harrastaa patikointia enemmänkin, mutta meidän tavanomaisen tuurimme mukaan Oahulla satoi kaatamalla visiittimme ajan joka toinen päivä. Lämpötilat Havaijin saarilla pysyttelevät reilussa 20 asteessa vuoden ympäri, mutta talviaikaan sadetta saattaa tulla reilusti. Saarien ilmasto on hyvin vaikeasti ennustettavissa vuoriensa vuoksi ja esimerkiksi Oahulla saattaa olla yhden päivän aikana täysin erilainen sää saaren eri puolilla. Normaalisti Oahun sateet ovat kuulemma kuuroluontoisia, mutta meidän siellä ollessamme kadut tulvivat ja vettä tuli vaakatasossa.

Matkablogi

Matkablogi
Auton vuokraaminen on Havaijilla fiksu veto. Ja ei, meillä ei valitettavasti ollut MiniCooperia vuokralla. 😀

Vesisateisiin kannattaa siis varautua Havaijille, tai ainakin Oahulle talvikuukausina suunnatessa. Me käytimme yhden sadepäivän tehokkaasti shoppaillen Waikele Premium Outletissa. Oahun saari on onneksi sen verran pieni, että toisella puolella saarta sijaitsevalle ostarille hurautti autolla alle tunnissa. Poistuimme outletista upouusien Vans- kenkien kanssa ja niiden yhteishinnaksi tuli vain alle 60 dollaria. Suomessa tuohon hintaan ei varmaan saisi edes yhtä paria!

Matkablogi
Valtava take away- illallinen kahdelle Ted’s Bakerysta.

Meidän kämppä osoittautui todelliseksi löydöksi niin hintansa, kuin sijaintinsakin puolesta. Viiden minuutin kävelymatkan päässä oli upeista auringonlaskuista tunnettu Sunset Beach ja yhden minuutin kävelyn päässä oli loistava Ted’s Bakery. Ted’s Bakerystä sai valtavan annoksen kolmea eri ruokalajia riisin ja pastasalaatin kera noin 15 eurolla. Kaupan kylkiäisenä mukaan sai vielä maittavan piirakkapalan. Neljänä iltana löysimme tiemme Ted’s Bakeryn kautta kotiin. Kyseinen pulju kannattaa ehdottomasti käydä testaamassa!

Matkablogi

Oahun saari sai meiltä sata pistettä ja papukaijamerkin! Upeat rannat, jylhät vuoret, vehreä luonto ja paljon shoppailu- ja ravintolatarjontaa sopivan pienessä paketissa. Keli jäi siinä mielessä vähän harmittamaan, että emme sadepäivinä pystyneet tutustumaan saareen niin paljon kuin olisimme halunneet. Onneksi saimme kuitenkin myös kourallisen kauniita, aurinkoisia päiviä, jolloin Oahu näytti parhaat puolensa. Havaijille on ehdottomasti päästävä vielä uudestaan!

Matkablogi

 

 

 

Aloha Hawaii!

Uudessa-Seelanissa vietimme viimeisen viikon enemmän ja vähemmän sateisissa merkeissä ja aloimme päivä päivältä odottamaan enemmän Havaijille pääsyä. Alun perin meillä oli kaikenlaisia suunnitelmia Hvaijille saarihyppelystä sukeltamiseen, mutta edelliset kaksi kuukautta oltiin paahdettu menemään niin kauhealla vauhdilla, että väsy alkoi painamaan päälle. Etenkin viimeiset kolme viikkoa autoiluelämää Uudessa-Seelannissa jatkuvassa liikkeessä rupesi kiristämään tunnelmaa ja viimeinen viikko pohjoissaaren jatkuvassa sateessa uuvutti meidät totaalisesti. Havaijin suunnitelmat lyötiin romukoppaan ja lähdimmekin sinne lähinnä rentoutumaan.

Matkablogi

Havaiji tuli suunnitelmiin mukaan siinä vaiheessa, kun varasimme Hawaiian Airlinesin lennot Aucklandista Los Angelesiin, ja samalla rahalla sai stopoverin Oahun saarelle Honoluluun. Tähän tarjoukseen oli tietysti pakko tarttua ja venytimme välilaskun kymmenen vuorokauden mittaiseksi. Kuitenkin kymmenen päivää osoittautui vähän hölmöksi vaihtoehdoksi, sillä se vaikutti hieman liian pitkältä ajalta yhden pienen saaren tutkailuun, mutta toisaalta taas liian lyhyeltä ajalta kahden (tai useamman) eri saaren tutkimiseen. Havaijiin lukeutuu kahdeksan tuliperäistä saarta, joista todennäköisesti tunnetuin on juurikin Oahun saari. Havaijin osavaltion pääkaupunki ja taloudellinen keskus, Honolulu, sijaitsee Oahulla. Näin ollen Oahu on saarista myös turistisin ja helpoiten saavutettavissa. Olisi ollut mukavaa käydä esimerkiksi Big Islandilla ihailemassa aktiivisen Kilauea- tulivuoren purkausta, mutta lopulta olimme kuitenkin erittäin tyytyväisiä, että vietimme kaikki kymmenen päivää Oahun saarella rentoutuen. Saarihyppely jääköön sitten seuraavaan kertaan!

Matkablogi

Saapuminen maihin oli tuskastuttava. Lento lähti puolenyön aikaan Aucklandista ja olimme heränneet samaisena aamuna ihmettelemään auringonnousua viiden aikoihin aamulla. Takana oli siis todella pitkä päivä ja erittäin huonosti nukuttu yö lentokoneessa. Perillä Honolulussa oltiin yhdentoista aikaan aamulla ja rajamuodollisuuksissa vierähtikin toista tuntia. Väsyneinä ja hermoja kiristellen jonotimme jonosta toiseen ja lopulta tarkastukset läpäistyämme pääsimme maihin. Lentokenttä oli melkoinen kaaos, moisia jonoja ei olla nähty vielä missään.

Lähdimme liikenteeseen hieman huonosti valmistautuneina, sillä emme ottaneet etukäteen lainkaan selvää, kuinka päästä lentokentältä air b’n’b- asunnollemme. Selvisi, että julkisen liikenteen busseihin ei saa viedä suuria matkatavaroita ja lentokentän wifi ei toiminut, joten Überiäkään emme saaneet tilattua. Bussi olisi kustantanut vain 2,5 dollaria per naama, joten se olisikin ollut aivan ihanteellinen ratkaisu… Lopulta maksoimme 16 dollaria per pää Waikikin luksushotellien asiakkaille tarkoitetusta bussikuljetuksesta, jolla emme edes päässeet asuntomme eteen. Kun Lina alkoi bussissa selata kentältä hamstraamiaan esitteitä, huomasimme ensimmäisellä sivulla mainoksen 10 dollarin bussikuljetuksesta, joka olisi ollut saatavilla lentokentän toisessa päässä. Angstasimme luvattoman paljon tästä 12 dollarin tappiosta.

Matkablogi

Honolulu ja etenkin Waikiki Beach on melkoisen kallis kohde näin budjettimatkailijoille. Majoituksen varaamisen jätimme aivan viime tippaan auki olleiden suunnitelmiemme vuoksi ja tarjolla oli ainoastaan yli 150 euroa yöltä olevia hotellihuoneita tai 100 euron molemmin puolin per yö kustantavia Air b’n’b kämppiä, jotka nekin olivat vain yksityisiä huoneita. Päädyimme jälkimmäiseen. Asunto sijaitsi hyvällä paikalla lähellä Waikiki Beachia ravintoloineen. Asunnon isäntänä oli sattumoisin suomalainen tyttö ja häneltä saatiin kuulla paljon mielenkiintoisia vinkkejä ja faktoja Oahun saaresta. Meille täytenä yllätyksenä tuli se, että Air b’n’b- on kuulemma laitonta Honolulussa, sillä Waikikin ökyhotelleille halutaan taata tasaiset asiakasvirrat. Viranomaisilla ei ilmeisesti kuitenkaan ole resursseja tai mielenkiintoa valvoa Air b’n’b- toimintaa, joten onneksi meillä budjettimatkailijoillakin on sen turvin mahdollisuus asustella Honolulussa hieman edullisemmin ja ilman suolaisia resort fee- maksuja.

Waikiki Beachilla vietimme neljä yötä. Ensimmäinen päivä meni lähinnä toipuessa matkustamisesta ja seuraavina päivänä kiertelimme ranta-aluetta ympäriinsä. Aika kului syöden, juoden, nukkuen, rannalla lojuen ja Ala Moanan jättimäisessä ostoskeskuksessa pyörien. Oli mukava viettää päiviä tekemättä oikeastaan mitään. Vaikkakin välillä päässä ahdisti ajatus siitä, että eikö meidän pitäisi tehdä kaikkea mahdollista, olihan meillä Havaijille vain kymmenen päivää varattuna.

Matkablogi
Cream Pot- kahvilan ihanat french toastit ja pannarit kannattaa ehdottomasti testata! ❤

Onneksi kuitenkin maltoimme vain olla. Rentoutuminen oli oikea ratkaisu, ja Waikiki oli siihen oikea paikka. Siellä täällä ruskettuneet rantaveikkoset rämpyttelivät ukulelea ja ohikulkijat pysähtyivät juttelemaan niitä näitä. Mahtava paikka! Vaikka maailmankuulu ranta on toisinaan erittäin ruuhkainen, oli koko Waikikin alueella todella leppoisa tunnelma. Mikäli ihmismassat tuppaavat ahdistamaan, niin isoimman hotelliryppään edestä kannattaa siirtyä hieman sivummalle. Etenkin rannan kuuluisimman maamerkin, vaaleanpunaisen Royal Hawaiian- hotellin edessä oli usein niin paljon jengiä, että sekaan ei meinannut saada ujutettua edes varvasta. Kuhion ja Waikiki Bayn alueella ranta ei ollut läheskään niin tukkoinen.

Matkablogi

Matkablogi

Viimeisenä päivänä nostettiin ahterimme rantahiekasta ja jopa hieman sosialisoiduttiin, kun tavattiin toinen suomalainen matkapariskunta Tia ja Joonas (kannattaa tsekata nämä tyypit instasta @runawaywithbudget).  He olivat sattumoisin samaan aikaan Waikiki Beachilla ja sovittiin heidän kanssaan treffit pieneen kuppilaan, josta sai edukasta kaljaa. Heidän kanssaan yhteinen taajuus löytyi välittömästi ja ilta venähtikin pitkäksi muutamien oluiden ja huonon huumorin voimalla. Sen verran oli hauskaa, että sovittiin seuraavat treffit Jamaikalle reilun kuukauden päähän!

Waikiki Beachilta jäi mukavat fiilikset meille molemmille. Vaikkakin yleinen hintataso ei ihan meidän budjetille sopinutkaan, niin löydettiin kuitenkin suhteellisen edukkaita ja hyviä ravintoloita. Muutama hyvä happy hour- juottolakin osui matkan varrelle; Cheese Burger Waikikissa ei ole erityisen hyvät murkinat, mutta sieltä irtoaa häppärin aikaan erittäin maistuva pina colada vain viidellä dollarilla. Saaren parhaat burgerit sen sijaan löytyivät Teddy’s Bigger Burger- pikaruokalasta. Purilaiset olivat tosiaankin isoja ja täytteitä oli tarjolla joka lähtöön. Kymmenellä dollarilla nälkäisinkin saa mahansa täyteen. Erityissuositus pekonilla ja avokadolla höystetylle Bacado- hampparille!

Matkablogi
Amerikkalaista ruokakulttuuria parhaimmillaan!

Vinkkinä muille budjetilla matkaaville: paikallisissa ravintoloissa ruoka-annokset ovat JÄÄTÄVÄN kokoisia! Yhdestä annoksesta riitti meille mussutettavaa helposti jopa kahdelle eri aterialle. Monissa paikallisissa ravintoloissa on tapana tuoda take away- loota pöytään siinä vaiheessa, kun asiakkaat ovat saaneet pötsinsä täyteen. Erityismaininta hieman etäällä Waikikista sijaitseva Side Street Inn, jonka järkyttävän kokoiset ja herkulliset annokset muistamme vielä pitkään ja lämmöllä. Paikka ei näyttänyt ulospäin yhtään miltään, mutta onneksi luotimme TripAdvisorin arvioon ja marssimme sisään. Loistavan ja edullisen ruuan lisäksi (neljän hengen annos 15-20 dollaria) ravintolassa oli ihan loistava palvelu.

Waikiki Beach on erittäin kompakti paikka ostosmahdollisuuksineen, rantoineen ja hyvine ravintoloineen. Pitkä rantakatu on reunustettu luksusmerkkien liikkeillä ja toinen toistaan houkuttelevimmilla ruokapaikoilla. Mutta vaikka tykästyimmekin Honoluluun, niin lähdimme neljän päivän jälkeen innolla köröttelemään vuokra-autollamme kohti saaren pohjoisrannikkoa. Mutta siitä lisää sitten myöhemmin. 😉

Matkablogi