Avainsana: Taru Sormusten Herrasta

Australiassa vierähti hieman yli viisi viikkoa ja oikeastaan sen koko ajan meillä oli toistemme lisäksi muutakin seuraa. Aluksi loisimme pari viikkoa Tasmaniassa Antin sukulaisten luona ja sen jälkeen saimme seuraa suomalaisista ystävistämme kolmeksi viikoksi. Heidän kanssaan vietettiin viikko Melbournessa, muutama päivä Great Ocean roadilla, kolme päivää Sydneyssä ja vajaa viikko Airlie Beachillä. Viimeiset päivät Australiassa saimme nauttia Antin kaukaisen serkun vieraanvaraisuudesta Brisbanessa. Oli mahtava saada välillä hieman muutakin seuraa kuin toisemme, Australiassa meillä olikin niin kivaa, että blogia ei kiinnostanut kirjoittaa lainkaan. Yritetään kuitenkin kirjoitella vielä stooreja Ausseista, kunhan saadaan inspiraatiota (ja toimiva netti…). Sukulaisia ja ystäviä oli mahtavaa nähdä, mutta aloimme jo odottamaan reissun jatkamista kahdestaan. Australian jälkeen seuraavana kohteena oli maaginen, kaikkien ylistämä Uusi-Seelanti!

Lennot Brisbanesta Christchurchiin olimme varanneet jo hyvissä ajoin hyvin edulliseen hintaan. Jetstarin lennot matkalaukkuineen kustansivat noin 150 euroa per naama. Australiassa meillä oli melkoisen kova tahti reissaamisessa; paikkaa vaihdettiin usein ja tekemistä oli joka päivälle. Ja Uudessa-Seelannissa tahti olisi vielä kovempi, koska nähtävää on niin paljon ja aikaa vain kolme viikkoa. Siksi varasimmekin ensimmäisille päiville Uudessa-Seelannissa Air b’n’b- kämpän Christchurchin laitamilta. Ensimmäinen ilta meni sisätiloissa koomatessa, viiniä litkiessä ja Netflixiä katsoessa. Voi kuinka olimmekaan ikävöineet Netflixiä! Rentoilulle pyhitetty ilta tuli tosiaankin tarpeeseen, reissaaminen nimittäin imee välillä kaikki mehut ihan huomaamatta.

Toisena päivänä saimme kammettua itsemme ruudun äärestä ihmisten ilmoille ja tutustumaan itse Christchurchin kaupunkiin. Kaupunki on mielenkiintoinen sekoitus vanhoja, brittiläistyylisiä taloja, sekä uusia, moderneja rakennuksia ja upeaa katutaidetta. Oli harmillista huomata, että kaupungissa oli edelleen paljon rakennustyömaita vuonna 2011 tapahtuneen maanjäristyksen vuoksi. Tuhon jälkimainingeissa kaupunkiin on keksitty rakentaa Container Mall, eli konttiostoskeskus, joka on kyhätty värikkäistä rakennuskonteista. Hauska idea!

Olimme jo aikaisemmin sopineet treffit Malediiveilla tapaamamme jyväskyläläisen (kyllä, maailma on pieni!) pariskunnan Elsan ja Samulin kanssa. Mahtavaa, että tiemme ristesivät uudestaan nyt täällä Uudessa- Seelannissa! Myös Elsa ja Samuli ovat maailmanympärimatkahommissa, joten oli mukavaa päästä vaihtamaan heidän kanssaan reissukuulumisia. Suunnistimme lounastamaan The Little High Eateryyn TripAdvisorin hehkutuksen perusteella. Ravintolassa oli saman katon alla kahdeksan eri ravintolaa, tarjolla oli muun muassa burgereita, pizzaa, meksikolaista ja kiinalaista murkinaa. Hyvä valinta ison porukan kanssa ruokailuun, kaikille löytyy varmasti jotain mieleistä. Me sorruimme tapamme mukaan burgereihin. Hampurilaisten ja oluiden jälkeen kävi ilmi, että Elsalla ja Samulilla oli suunnitelmissa hyvin samoja kohteita kuin meilläkin, joten päätimme lähteä ajelemaan yhtä matkaa seuraavana päivänä.

Campervanin nouto oli sovittu seuraavalla päivälle klo 12:00. Malttamattomina olimme paikalla jo hyvissä ajoin ennen sovittua aikaa, jotta saisimme hoidettua kaikki tarvittavat paperityöt ja pääsisimme matkaan välittömästi. Auton nouto ei kuitenkaan sujunut ihan niin kuin elokuvissa, sillä paperitöiden jälkeen meille ilmoitettiin, että auto ei olekaan vielä valmis. Itse asiassa se ei tulisi olemaan valmis vielä ainakaan neljään tuntiin. Asia ilmoitettiin ilman ainuttakaan pahoittelevaa sanaa tai edes pahoittelevaa äänensävyä. ”Ei kai teillä ole suunnitelmia tälle päivälle?” Noh, olihan meillä… Lopulta pitkän väittelyn ja väännön jälkeen ymmärsivät, että meidän suunnitelma ei sisältänyt neljää tuntia odottelua autovuokrafirman kahviautomaatin antimia nauttiessa, ja he tarjoutuivat antamaan meille henkilöauton päiväksi käyttöön. Sovittiin, että he soittelevat meille auton ollessa valmis, jotta voivat sitten tuoda sen meille. Päivä saatiin siis onneksi pelastettua ja pääsimme vihdoin matkaan, tosin puoltoista tuntia suunniteltua myöhemmin.

Ensimmäinen kohteemme oli kovan luokan Taru Sormusten Herrasta- fanin, Linan valitsema. Uusi- Seelanti on TSH- ja Hobitti- elokuvien fanien pyhiinvaelluskohde, sillä kaikki kyseiset elokuvat on kuvattu maan jylhissä maisemissa. Kuvauspaikkoja löytyy molemmilta saarilta ja ensimmäisenä lähdimme tutkimaan Mount Sundayta, jossa on kuvattu Kaksi Tornia ja Kuninkaan Paluu- elokuvista tutut Edorasiin sijoittuvat kohtaukset. Paikka oli upea ja sen tunnisti heti! Linalla oli melkein tippa linssissä ja vaikka Elsa, Samuli ja Antti eivät niin kovia faneja olekaan, niin hekin olivat todella vaikuttuneita paikasta. Kipusimme ensi töiksemme laakson keskellä sijaitsevalle kalliomuodostelmalle, eli elokuvista tuttuun Rohanin kylään. Rohanista avautui upea näkymä vuorien ympäröimään laaksoon, jota tähyillessä kaikille muistui mieleen kohtaus, jossa Legolas, Gimli ja Aragorn ratsastavat Rohaniin. Tämä on ehdoton must see- kohde jokaiselle tosifanille! 😀 Ja vaikka ei fani olisikaan, niin paikka kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa, ihan vain maisemiensa vuoksi. Me olimme jo ensimmäisen päivän jälkeen aivan myytyjä Uudelle- Seelannille ja sen upealle luonnolle.

Palattuamme Keskimaasta todellisuuteen kävimme noutamassa camperimme ja lähdimme suunnistamaan kohti ensimmäisen yön leirintäaluetta. Sitä ennen hamstrasimme kaupasta järjettömän määrän kuivamuonaa pian alkavaa leirielämää varten. Kolmen viikon nuudelikuuri alkakoon! Leirintäalue oli nimeltään Musterer’s High Country, jossa sähköpaikka campervanille kustansi 25 dollaria kahdelta hengeltä, sisältäen kuuman suihkun ja kyseenalaisesti toimivan wifin. Paikka oli todella miellyttävä ja siisti, ja tiluksilla hengailevat ponit ja laamat toivat campgroundille entisestään lisäpisteitä. Suihku ja wifi ovat kuitenkin meidän budjetilla sellaista luksusta, mihin ei ihan joka yö ole varaa, mutta halusimme näin ensimmäiseksi yöksi pehmeän laskeutumiseen karavaanarin elämään. Illalliseksi nautittiin kuppinuudelia ja punaviiniä. 😀